Kesän jälkeen arkeen – pienin askelin ja hyvällä mielellä!
Kesä on monelle sitä aikaa, kun rytmit menee uusiksi ja hyvä niin. Saa nukkua vähän pidempään, syödä miten sattuu ja antaa päivien kulkea ilman kelloa. Se tekee hyvää mielelle ja keholle, vaikka välillä tuntuukin, että “voi apua, syksyllä pitää sitten ottaa itseä niskasta kiinni”.
Sitten koittaa se päivä, kun arki alkaa. Ja monen päässä lähtee pyörimään lista asioista, jotka pitäisi saada heti kuntoon: ruokavalio uusiksi, treeniä monta kertaa viikossa, herkut pois, aikaiset aamut takaisin. Kuulostaako tutulta?
Usein siinä käy niin, että alkuviikko menee ihan mallikkaasti, kunnes vastaan tulee arjen realiteetit. Työpäivä venyy, lapsi sairastuu, kalenteri on täynnä, väsyttää liikaa. Yhtäkkiä huomaat, että ne “täydelliset” suunnitelmat on menneet uusiksi ja olo on pettynyt.
Tämä on just se kohta jossa haluan sanoa sulle jotain tärkeää: arkeen palaaminen ei ole mikään täyskäännös. Et tarvitse sellaista. Ei tarvitse laittaa koko elämää uusiksi kerralla – eikä se ole edes hyvä idea. Kestävä rytmi syntyy pienistä, toistuvista asioista, jotka oikeasti sopii sun arkeen.
Kun alat palauttaa arkea, valitse yksi asia kerrallaan. Yksi sellainen muutos, joka on niin pieni, että voit oikeasti toteuttaa sen myös silloin, kun kaikki ei mene putkeen. Se voi olla vaikka aamupalan syöminen taas säännöllisesti, yksi lyhyt kävely työpäivän aikana tai se, että menet nukkumaan varttia aiemmin.
Ei tarvitse liikkua joka päivä. Ei tarvitse kieltää itseltään kaikkea hyvää. Tärkeämpää on, että se mitä teet, sopii sun elämään ja tuo hyvää oloa. Ja kyllä – joskus se on myös sitä, että päätät mennä ystävän kanssa kahville lenkin sijaan, koska tiedät, että se tekee sulle hyvää juuri sillä hetkellä.
Kesän jälkeen ei ole mitään “kesävelkaa”, jota pitäisi maksaa tiukalla kuurilla. Ei ole kiire mihinkään. Kaikki ne pienet muutokset riittää, kunhan niitä toistaa tarpeeksi monta kertaa. Ne kasvaa ajan kanssa isoksi osaksi arkea ilman, että sun tarvitsee puskea itseäsi äärirajoille.
Ja jos tuntuu, että yksin on hankala löytää sitä rytmiä, mä voin auttaa. Mun tapa valmentaa ei ole määrätä tai pakottaa, vaan kulkea sun rinnalla, kuunnella ja auttaa sua löytämään ne pienet, mutta merkitykselliset muutokset, jotka oikeasti pysyy.
Yksi askel kerrallaan. Ei kiirettä. Ei täydellisyyden tavoittelua. Vaan omaa tahtia, lempeästi, niin että se tuntuu hyvältä – ja pysyy.
– Maisa
